Joku naapuri valitti koirastani

Viimeinen viikko on meillä mennyt ihan ikävissä merkeissä, kun seuraavana päivänä siitä, kunolin laittanut tähän blogiin Banjon sävellyksen syksyn hämärän ajasta ja lumen odotuksesta, oli ovella lappu, että eläinsuojelun valvontaeläinlääkäri oli käynyt. Tällä viikolla oli sähköpostissa viesti, että valvontaeläinlääkärin mielestä koirallani on paha kivulias poskihampaan tulehdus ja kuulosti siltä, että hänen mielestään koiralta pitäisi hampaita poiustaa. Ehkä hän oli käynyt poissaollessani ja koirani oli purrit häntä. Mutta koira on kiltti ja heikkoleukainen, ei se olisi purrut kuin aiheesta ja jotenkin suhtkoht viisaasti ja ei kai haavaa saanut aikaiseksi. Tai sitten eläinlääkäri ajattelee, ettei koira ansaitse blogia, vaikka on eläimen tavalla ihanviisas ja omaperäinen, ihmistenkin ajattelua ymmärtävä.
Oli kanssa valitettu isännöitsijälle, että koirani muka haukkuu ja ulisee jatkuvasti, vaikka se kotona ollessani on ihan hiljaa,lähinnä loikoo miettiväisen näköisenä. Ulos mennessäse kyllä pitää meteliä eteisessä ja rappusissa ja se liittyy jotenkin muihin ihmisiinniin, etten usein saa sitä olemaan hiljaa, että josko se on syy. Kaupungilla käydessäni se on yksin kotona, vaikka kylläs anoo, että jotkut ihmiset käyvät asunnossani silloin, enkä tiedä, pitääkö se jotakin meteliä silloin vai ei, mutta kotiin palatessani se on rauhallisen oloinen, ja ylipäätään tuntuu kaipaavan itsenäistä elämää eikä jatkuvaa seuraa. Mutta kai tarttee siis muuttaa. Se on ikävää,silläsovin parhaiten kai juuri tänne, rahaa ei ole ja useimmissa vuokra-asuntoilmoituksissa lukee "Ei lemmikkejä", ja kirjoitustyönikin tuntuu sopivan juuri tänne, muita asuinpaikkoja miettiessäni kirjoitustaito ja touchi taiteen vaatimaan rauhaan ja viisauteen katoaa.

19. joulukuuta 2019   Minulla oli tänä vuonna alkutalvesta kamalasti epäonnea, joka päivä jotakin isoa onnettomuutta tai sairastamista milloin mitäkin. Kunnes hoksasin, että onko valvontaeläinlääkäri noin taitamaton, että tasapainottaa omaa huonoa vaikutustaan ja onnettomien tapausten tuomaa epäonnea käymällä eläimistä pitävien taitavien luona, jolloin epäonni siirtyy näille ja tuhoaa näiden elämän isolta osin, muttei ole niin näkyvillä valvontaeläinlääkärissä. Tai sitten kun ajattelin, etten osaa säveltää talviaiheesta, niin minulle on onnettomuuksien kanssa tullut sen verran huono olo kuin mitä talvi kai on niille, onkohan Ritva-nimisen tyyppisille, jotka sanovat, että talvi on heidän lempivuodenaikansa ja esim. pikkupakkanen kiva ulkoilusää, mutta sitten kun sitä jää miettimään, niin heidän versionaan pikkupakkanenkin on kirskahteleva. ei-niin-sujuva ja akkasesta selvästi vaara paleltumista. Niin että päätin säveltää talviaiheesta kumminkin, onhan ok talvi nyt sentään mahdollinen, vaikken niin taitava olisi. Ja samoihin aikoihin tuli joulukuu ja nyt olen säveltänyt talvesta sitä sun tätä melodianpätkää ja ei ole ollut onnettomuutta, mutta jotenkin tokkurainen olen ollut. https://composingmelodies.blogspot.com/2019/12/winter.html Tuossa eilinen sävelmä, viime isin:
"
Raining snow, streetlights here and there

The snowy landscape brought to my mind the Narnia adventure books."

Su 9.2.2020   Banjo sanoi, että valvontaeläinlääkärit olivat uhkailleet sitä ja sanoneet: "Ei saa lukea. Pitää olla niin tyhmä, ettei osaa lukea."

Perjantaina tuli postiluukusta avonainen kirjakuori, jossa A4-paperinippu valvontaeläinlääkäreiltä. Velvoittivat mm trimmaamaan koiran nyt helmikuussa, kun on paleltumavaara pakkasten vuoksi, joten valitin poliisille. Käskivät myös siivoamaan,mutteivät sanoneet, mikä mätti muuten kuin että palokuorma eli sanomalehtiä lattialla, ja vilttejä lattialla, jotka myös ovat koirani toive. Olivat olikohan viikkoa aiemmin käyneet asunnossani ja antaneet koiralleni pistoksia, mutta vaativat, ettöä minun pitäsii varata aika eläinlääkärintarkastukseen omalla kustannuksellani, jotta koiraltani tarkistettaisiin hampaat. Valittivat myös ruuasta vaikka villakoiran kuuluu syödä kotiruokaa, ja aprikoosivillakoira on nirso rotu.
Tuosta lokakuulta alkaen on ollut tunnelmaa kuin rapussa kävisi joku valvontaeläinmlääkäri, ja Banjon mukaan poissaollessani kotonanikin, ja se on tuntunut tuovan kamalasti epäonnea ja minulle sairastelua. Aika alkuun he ilmoittivat, ettöä koirallani muka on poskihampaan tulehdus ja ilmeisesti hampaita pitäisi poistaa, vaikkei se ole suutaan valitellut. Kun tuo myönnetty käynti pistoksineenkaan ei heille riittänyt, niin sain siitä jonkinlaisia sydänvaivoja uhkailusta. Ihan rikollista touhua moinen.

4.3.2020   Siivosin, helmikuun lopussa pesin koiran ja ajelin sen kuonon, tassut ym, ja talonmies asensi palovaroittimen. Koiran mukaan ko ajankohtina ovat ihmiset käyneet tarkistamassa ko asiat ja sen jälkeen ilmapiiri on ollut paljon huojentuneempi.
Mutta tuosta kun koirani hampaita on haluttu kovin tarkistaa aina uudelleen, niin jotkut kai yhdistävät koiran, jolla on asemaa, purevaan koiraan. Mutta koirakokemukseni ja koirasilmäni mukaan ne ovat kaksi eri asiaa: asema on yleensä hyvää ymmärrystä joko ajattelun tai elämänviisauden saralla, ja lisäksi kommunikaatiotaitoja. Pureva koira sen sijaan useimmiten matkii omistajaansa, josta on kiva ilkeillä ja josta on hienoa, kun koiralla on samantapaista kanttia, vaikka se merkitsisi puremista. Tai sitten se on sellaistan omistajien koira, jotka eivät osaa houkuttelemalla ja hyvällä saada koiraa siirtymään ym tekemään jotain tiettyä arjessa, ja niin käyttävät jäykin käsin pakkoa, jolloin koira sanoo auts ja saatta näykkäistä. Mutta ne kumpikaan eivät liity asemaan vaan omistajien piirteisiin.
Sitten on tietenkin myös vahtikoiria, esim. koiria, joiden omistaja pelkää iltaisin kävelyllä ja niin koira vahdilta vaikuttaakseen rähjää toisille uroskoirille. Ja itse ainakin aikanaan sanoin omille koirilleni, kun ne valittivat, että poissaollessani kotona käy joku, joka joskus laittaa niille pistoksia, kenties jopa lopettamistarkoituksessa, mutta japaninpystykorvani oli taitava parantaja, niin sanoin niille, että itsepuolustukseksi saa purra murtovarasta. Ja kanssa olen pyytänyt niitä vahtimaan, ettei murtovaras koskisi ruokiin tai mihinkään tärkeään, mutat siihen ne sanoivat, että sittenhän melein kaikki olisi sellaista, mihin ei saa koskea, ja niin päädyttiin siihen,että koirat käyttävät omaa arvostelukykyään ja yrittävät olla viisaasti ja seurakoiran sosiaalisilla taidoilla. 

19. joulukuuta 2020   En tiedä, onko osaongelma, ettö Banjo sanoo joskus "Väää!" toisen koiran nähdessään ja tekee sen toisen koiran elämän kuuloisellaäänellä. Se vaikuttaa tuumivan, että näillä on huonosti, kun näillä ei ole mahdollisuutta harrastaa filosofiaa, mutten itse oikein tiedä, onko filosofia joka koiran elämään juuri se sopiva juttu. Mutta jos hyviä puolia koiran elämään siltä suunnalta hakee, niin jos koira eläisi maisemassa ja siinä olisi elämänviisautta, niin eikö se juuri olisi niitöä filosofian hyviä puolia. Rakenteet hahmottava maisemakatse on kyllä ihan hyvä ajattelutyyppi, filosofiaan kelpaava, ja filosofian anti on usein parempi elämänviisaampi elämä ja näkemyksellisyys.

Kuuteista ja verkkokalastuskiellosta

Banjon aiempia tuumailuja mm tuossa: http://kokonaiskuvat.blogspot.com/2019/07/kuuttien-verkkokuolemista-ja.html

Koiran opettamisesta viisaaksi

Oppimaton koira ei useinkaan ole kovin viisas. Koira tarvitsee sen, että sille kerrotaan asioista. Koiralle voi jutella kuin hyvälle ystävälle viisaita asioita elämästä, niin se oppii viisaaksi. Lisäksi olisi hyvä, että sillä olisi katseltavaa, esim. puu ikkunan luona tms koriste-esine luontoa. Myös kävelyllä on hyvä kiinnittää huomiota muuhun kuin katuun ja jutella muiden koirien kanssa, että mitä ne tietävät elämästä. Vanhusten koirat ovat usein viisaita ja siksi kääpiökoirat monet osaavat ajatella hyvin, ainakin täällä Savonlinnassa. Myös linnuilta voi oppia, ainakin joskus. (Tämä on minun kirjoitus mutta Banjon huomautuksin.)

13.4.2022   Banjo kuoli vuosi sitten, mutta Savonlinnassa asuessamme vaalien aikaan se sanoi, että sillä on käytännössä mahdollisuus äänestää, sillä jotkyt ihmiset haluavat viisaan ihmismäistä ajattelua ymmärtävän eläimen päättää, ketä äänestävät, ja linnut kai huolehtivat tiefottamisen esim toiselle puolen maara. Mutta Banjo ei kannattanut koirien yleistä äänioikeutta, sillä koirat ovat kovin riippuvaisia perheestään eivätkä ne tai omistajansa usein ole kyllin sivistyneesti läyttäytyviä, jotta äänestäminen sujuisi oikein. Mutta yksittäisten viisaiden eläinten vaikutusmahdolliduuksia sekannatti, etenkin kai lintujen toimieesa viedtinviejinä. Se itse sanoi kuuluvansa Suomen edudkunnalle neuvoa antavaan eläknten neuvostoon, joka toimi sekä hengellusellä piolella että lintujen välityksellä ja oli kai kovin sivistyneesti kedkustrleva. 

Selvyyden vuoksi sanottakoon, että lasten mielipiteet vaikuttavat usein näiden vanhempuen äänestyspäätöksiin, esim puoluevalintaan. 

Banjo sävelsi: Iltahämärä ja lumen odotus

Sävelsin sävelmän pitkään vuodenaikakirjoitukseeni https://opisuomalaisuus.blogspot.com/2014/02/vuodenkierto-ja-henkinen-hyvinvointi.html loppusyksyyn lehdettömästä puusta, ja mietin tulevia ja tuumin mm, ettei pääkaupunkiseudun (mistä olen kotoisin) marras-joulukuun pimeisiin iltoihin voi täällä Savonlinnassa säveltää mitään, kun lumi tulee jo marraskuun puolivälissä ihan lyhyen räntäjakson jälkeen. Niin Banjo siinä tuumi, että kirjoita muistiin nuotit, ja saneli tämän.

Sävellystaidon oppimisesta ohjeita http://composingmelodies.blogspot.com/2019/09/how-composer-hears-music-in-hisher-head.html ja http://musiikkipaivakirja.blogspot.com/2017/04/tunnelman-inspiroima-laulu.html

Mutta Banjo kieltäytyy iltakävelystä lähes aina. Kai pari kolme vuotta sitten kai joulukuussa, kun olin niiden kanssa ulkona neljän jälkeen, kun oli jo pimeää, ja ne säikähtivät jotain, eivätkä ole sen jälkeen suostuneet lähes koskaan sen myöhempään ulkoiluun. Ja niillä oli jo ikää niin paljon, että ne osasivat saada tahtonsa läpi, ja niin näyttää nyt Banjokin osaavan. Täällä Savossa on paljon vaarallisemman oloista kuin pääkaupunkiseudulla ja koirani vaikuttavat 10cm pienemmiltä koirilta kuin nuoriuna Espoossa. Mano kai jättää iltakävelyn väliin tai käy jotakin, jos yrittää kulkea kuin pääkaupunkiseudulla.

24.10.2019   Mutta on tohonloppusyksyyn munkin sävelmänpätkiä: https://asiakkaanavain.blogspot.com/2019/10/lampimana-pysymisesta.html ja vuodenaikakirjoituksessa joitakin ohjeita etenkin marraskuulle

Jaa, tuo Banjon sävellys onkin Savonlinnaan sopiva eikä Helsinkiin.

8.11.2019   Täällä Savonlinnassa on jo jonkin aikaa ollut hienoisesti lunta, muttei ihan koko maa ja ruoho peitossa. Mietin taas vuodenaikakirjoitustani, että tarvittaisiinko siihen talviajan sävelmiä ja osaisinko. Joululaulut etenkin ovat hyviä, ennen kaikkea Jouluyö, juhlayö. Joissakin lauluissa on vain kaunis maisema, ei oma olo tai lämmöntuotanto niin hyvä, että silleen voisi ehkö itsekin osata jotakin, muttei vielä ole niin lumista, enkä oikein tiedä, kun en ole lappalainen enkä muuten niin talviulkoilutaitoinen koiranulkoilutusta enempää. Mutta Banjo kommentoi tuohon, miten sävelmä esim. menisi, jos se nyt tässä ihan talven alussa tuottaisi iholle lämpöä:

8.2.2020   Tuosta lähtien, nyt jo muutaman kuukauden olemme onnistuneet käymään kävelyllä puoli viiden aikaan. Mutta alkuvuodesta oli jotenkin raskasta, kun ei ollutkaan lunta, ja niin pimeän aikaan illalla kävelylle lähteminen ei vieläkään suju, vaan jo tuosta kaadun nukkumaan tunniksi tms. Mutta kun illat keväällä valostuvat, yritetään taas saada varsinainen iltakävely ja pidempiä lemkkejä, joita me molemmat kaipaamme.

 

15.10.2020 Joku ehkä olettaa, että jos koirat saavat säveltää, niin kohta kaikki heinot sävellykset, tutut laulut ym orkesteriteokset paljastuisivat koiruen tai muiden eläinten säveltämiksi. Muttei kai tämän perusteella niin voi olla, vaan koiran sävellys iltahämärästä on tosiaan koiran elämää, ei ihmisen, ja ihmisten onnistuneet söävellykset taas hyvin sujuvaa ihmisten elämää ihan selvästi, esim. hyvin sujuva työ tai tunne-elämä. Mitä olen itse säveltänyt, niin oman elämänkokemuksen soivuuden kirjaaminen ylös, kuten vuodenaikojen säiden kuvauksissa, useimmiten ulkona sävelletyissä, on hyvin soivaa ja elämänmakuista, ihan kai kunnollista ja kiehtovaakin musiikkia. Mutta sitten taas jos yrittää johonkin ajatukseen liittyen säveltää kuvauksen tai ohjeen muille, niin se ei ole niin onnistunut, ei elämänmakuinen vaan kuin kaavakuvio, ja se ero kai japaninpystykorva Vaapukan parantamisaiheisessa ihmisiä koskevassa sävellyksessäkin on ihmisten säveltämiin nähden, mutta joksikin puheenvuoroksi se kai kelpaa (ks. http://parantamisesta.blogspot.com - Vaapukka kuoli yllättäen noin viikko tuon kovin onnistuneen sävellyksensä jälkeen). 

Tässä vertailun vuoksi omia loppusyksyaiheisia sävellyksiäni viime vuodelta:

Miten eläin ajattelee

Villakoira Banjo vastaa kysymykseen, miten eläin ajattelee:
"Se vain elää elämäänsä, ja kun vastaan tulee erilaisia asioita, niin sillä on mielipiteitä niistä. Mutta se oikeastaan ajattelee tai katsoo niitä monelta eri kantilta, monen elämänalan näkövinkkeleistä, ja niin sillä on mielipiteitä niistä, miten ne elämään liittyvät."

Lukutaito

Banjo on lukutaitoinen ja osaa koota kirjainkuutioista sanoja, minkä opettamisesta katso sirkusaiheinen blogini http://lukevatkoirat.blogspot.com . Se tykkää, kun sille laittaa sanomalehden aukeaman luettavaksi, joten olen tavannut jättää lehtiä lattialle, niin sen mielestä on luksusta. Lehti. jota se lukee ja jonka toimittajista se etenkin on kiinnostunut on Savonlinnan paikallinen sanomalehti Itä-Savo, josta se tuntuu pitävän ja jota se tuntuu arvostavan. Mutten nyt varmaan osaa näyttää toteen, että se lukee, mutta kyllä se on harrastunut lehdistä, filosofian kirjoista yms, jopa runoista. Mutta tässä kuvassa vain heitin lehden sen eteen ja otin kuvan, mutta se oli näöhnyt kannen jo aiemmin.

Banjo huomautti, että "ne luulee, että mä vaan luen, mutt nyt mä oon alkanut bloggaamaan." Piste.
Jos joku tästä ajattelee, että siinäpä pilalle hemmoteltu otus, niin ei kai se niin ole. Sillä on ollut mahdollisuus itsensä sivistämiseen ja se on yleensä tuottanut hyvää laatua. Jos se haluaa blogata, niin se on pikemminkin tasa-arvoasia, ei todellakaan kurinpidon paikka. Moni haluaa kuulla, mitä koira tai muu lemmikkieläin ajattelee. Ainakin myös koiria kiinnostaa kuulla sellaisesta.

23.10.2019   En siis ole tavannut komentaa Banjoa lukemaan, vaan jos se joskus on ollut kiinnostunut lehdestä, niin avannut lehdestä jonkin kivan (aina kuvallisia) aukeaman ja jättänyt lehden siihen, puuhannut muuta. Banjo on lehteä vähän katsonut ja siinä se, mutta tuntunut tuumivan, että hienoa, hienoja lehdet ja tuntunut jotenkin olevan kärryillä aiheista, ainakin monesti.

Lampaista

banjo tuumi tänään, että tällainen sen ajatus tai mielipide pitäisi tähän blogiin kirjoittaa:
Lampailla on samantapaista kohmeloisuutta, varuovaisuutta, pienempään tilaan joutumista kuin joillakin vanhuksilla, joilta hoitohenkilökunnan ystävällinen jäsen on väärällä kohtelulla esim. väärän ihmisen seuralla uhkailemalla vienyt elintilaa pois ja joutuvat olemaan rauhallisen varovaisesti. Sitä samaa on pöhnäisyys ja lampaan villan kasvu joltain osin. Villakoirila on hiukan samaa, mutta villakoirat ovat rotuna sivistysorientoituneita ja niin niillä on sivistyksen ja nuorten koiranomistajien harrastamisen ymmärtämisen verran enemmän elämäntaitoja ja sivistyksen suojaa, mutta jotenkin pehmennettyä nekin haluaisivat, esim. kuin taide, sitä samaa kiehtovuutta, mitä suurempi taito ja suuremmaty elämäntaidot taiteen hetkittäiseen harrastamiseen tuovat.

25.10.2019   Tässä aiheessa Banjo matki minun parantamisaiheista blogiani http://parantamisesta.blogspot.com . Sen pari Vaapukka tapasi olla kovin parantamisharrastunut, ja kun Vaapukasta aika jätti, niin sen kanssa kymmenen vuotta elänyt Banjo joutui etsimään uuden lokeron toisaalta omanlaiosenaan banjomaisena ja toisaalta tottumustensa mukaan vaapukkamaisena, ja osin hakee sitä oikeaa lokeroa vieläkin. Usein tulee olo, että naapurusto kaipaa Vaapukkaa, se kun oli niin auttamisengaluinen ja ystävällinen.

Parantamisesta

Banjolla oli tässä syksyllä poskessa ohut iho ja siihen tuli rupi, mutta nyt on uusi iho ja lähes koko alueelle jo kasvanut uusi karva vaikkei aluksi ollut. Se sanoo kasvattavansa karvaa reunoilta lähtien.

Parantamisaiheinen blogini, sopii myös eläimille, terveisiin elämäntapoihin vertaamalla syntyneitä parannusohjeyritelmiä, lääkkeettömiä, hoidottomia, heti tehoavia jos ollenkaan, jo satoihin vaivoihin: katso hakemisto (selaa sivua alaspäin, osoite muuttuu blogin kasvaessa), parannusohje pääpiirteissää "ja"-sanan jälkeen http://parantamisesta.blogspot.com .

7.11.2019   En ollut pitkään aikaan katsonut Banjon poskea, kun on ollut muuta murhetta mietittävänä, mutta kun äsken katsoin, niin oli karvapeite kaikkialla kunnollinen, laineilla ja villava, viimeisen raidan kohdalta vain muutaman millin lyhyempi kuin muualta, mutta siinäkin jo muutaman millin mittainen. Niin että ihan hyvin on parantunut. Ei ole huolta pakkasista.

29.11.2019   Tuosta blogista voisi olla iloa mm koirien synnytyksiin, ks. blogin hakemisto. 

8.2.2021   Kääpiökoiran synnytys, katso:   liian myöhäinen synnytys  ks.   A367. Polvilumpio sijoiltaan ja mielikuvat paikoilleen palaavasta & tervehtyvästä polvesta   17.8.2016  http://parantamisesta2.blogspot.com/2016/08/polvilumpio-sijoiltaan-ja-mielikuvat.html

Enemmän aiheesta synnytys saman blogin http://parantamisesta.blogspot.com kohdassa "synnytys", mutta ne siis ovat ihmisille tarkoitettuja ohjeita, vaillakokemuspohjaa, ja vaikutelmani on, että ongelmat ratkeavat tuolla Polvilumpio sijoiltaan -ohjeella. 

(7. marraskuuta 2023   https://www.amazon.com/dp/B0CLL26CN9?ref_=ast_author_dp )

.11.2023   " E-vihkosen voi kai nyt ladata osoitteesta https://www.angelfire.com/planet/paradisewins/Synnytys.docx ilmaiseksi. Mutta vihkosen myyntisivun teksti siitä puuttuu ja  vihkosen myytävän paperiversion kannen kuva olisi hyvä olemassa, kun haluaa opettaa vauvaa huolehtimaan itse synnytyksen, ainakin osin. Eivätkö vaikka isovanhemmat voisi kustantaa teille tuon vihkoseni?

"

Koiran mielipide pankeista (ja ruuanlaitto-ohjelinkki)

Tää on joku sivujuonne savonlinnalaisuuteen liittyvässä blogissani http://savolaisuudesta.blogspot.com , mutta kun sen eilen vasta kirjoitin, niin ehkä se kuuluu tähän blogiin, kai osoittamaan, että lemmikkieläimen näkökulma voi olal ihan mielenkiintoinen ja valaiseva, vaikka onkin kovin erilainen.

"17. lokakuuta 2019
Aprikoosinvärisellä keskikokoisella villakoirallani on tapana välistä jättää ruokansa yllättävän pitkäksi aikaa syömättä. Se vahtii lautastaan hiukan pankkineidin näköisenä ja tuntuu sanovan, että ruokansa on sen pankki. Em tiedä, mutta onkohan sen tarkoituksena sanoa, ettei pankkiin tallettamista ajatella oikein päin, että ruokahan on siltä pois, ei rahasta ole iloa, jos se on pankissa. Sen sijaan pitäisi kai ajatella, että ostan nyt jotakin mukavaa rahoillani, esim. että maksaa pankkivelkansa lyhennyksiä, niin saa asua kivassa asunnossa, jossa on piha, se olisi kai oikein päin miettimistä. Ja sitten halutessaan voisi vaihtaa rahanmenon muuhun, luopuisi velanmaksuista ja ko asunnosta ja myisi sen jotenkin ongelmattomasti ja käyttäisi rahansa sitten muuhun, ja tulonsa."

* * *



(17.11.2019  Nämä kaksi ovat siis vähävaraisille sopivia:)
Sopiskohan tähän linkki ostoksissa onnistumisen blogiini http://asikkaanavain.blogspot.com .
Tuossa blogissa mm kaksi ihan hyvää taito-ohettani ruuanlaittoon ym taitoihin https://asiakkaanavain.blogspot.com/2018/10/ruuanlaitto-ohjeita.html

29.10.2019   Banjolla on paha tapa nostella kimpaleina olevaa kuivaa ruokaa lautaselta jonnekin, missä se tykkää sen syödä, mutta jotenkin tapa ei ole tuntunut häiritsevältä eikä kovin likaavalta, ja niin se on saanut jäädä. Mutten itse ole yhtä ruokaorientoitunut kuin se. Se tuntuu olettavan hyvän ruuan tuovan jonkinlaisen viisaan näkemyksellisyyden, jota en ymmärrä, mutta jota joillakin ihmisillä on.

17.11.2019   Voikohan tuo ruuan tuoma näkemyksellisyys liittyä siihen, kun ostan ruokaa isosta marketista, missä vaikuttavat pitävän kunkin ruokapakettityypin sille tyypillisellä tavalla eikä esim. kaikki jugurtit samoin, niin kukin ruokapaketti, jos se on suunnattu tietyntyyppiseen elämään ravinnonlähteeksi, niin tuntuu syödessä avaavan mahdollisuuksia sellaiseen elämään, tuovan siihen sopivia ravintoaineita ja jotakin tyylin tapaista, mitä se nyt sitten onkaan, taitojern tyyppi ruuanlaittajalla ja ruuan lähtömaassa voisi se ainakin olla. Mutten varsinaisesti ole kärryillä tästä asiasta.

Risu ja hyvät tekemisentavat

Minulla oli lattialla aika pitkä aika ohut oksa, josta olin ajatellut kokeilla veistää lastulinnun https://harmaahapset.blogspot.com/2018/05/lastulintu.html , mutta se oli vain jäänyt. Osuin siihen jalallani ja siirsin sen syrjään, jottei se osuisi Banjoon,jolloin Banjo kehotti minua siirtämään sen toisen oksan viereen mielestään hyvään paikkaan ja kai se onkin hyvä, parempihenkinen paikka niille. Siirsin sen, mutta tuumin, että siirtäisit itse, mihin Banjo tuumi, että kyllä hän siirteleekin niitä, mutta minä en koskaan huomaa, että niitä on siirrelty tarkoituksella, sillä minä olen tottunut siihen, että siirretään esineitä järjestyksessäpitomielelllä eikä se tunnu kivcalta melkein kenestäkään, kun taas Banjo ja koirat siirtävät niin että Wrum, kuin hyvältä tuntuu, mikä on hyvä tekemisentapa, ja siitä sinun ja ihmisten pitäisi ottaa oppia, sillä se on parempi tapa, viisaampi.

Banjolta, vanhoista

Banjo nyt aamulla: "Minä olisin halunnut vanhoja henkilöitä, ja puhunut niille."
"Tiedätkö, minulle tulee maha kipeäksi kun ajattelen nuoria henkilöitä (ihmisiä, tarkoittaa ehkä nuoren aikuisen tapaan taitamattomia vaikka olisivat paljon vanhempia) blogin kirjoittamisen yhteydessä. Vanhat (=näkemykselliset) saavat blogin kirjoittamisen sujumaan." "Nuorille taas voi kertoa tarinoita."

Banjo filosofina

Banjo sanoo, että se haluaa antaa aiheita, joita ajatella, koirille etenkin mutta myös muille lemmikkieläimille ja joillekin ihmisille. Sillä on tekemistä sen kanssa, että se on harrastunut filosofiasta, mikä juontaa juurensa siihen, kun pentuna sanoin sille, että se on niin fiksu, että jos se olisi ihminen, siitä voisi tulla tavallinen akateeminen filosofi. Niin se sitten on ollut harrastunut filosofiasta ja osan aikaa katsoo akateemisen filosofin vinkkelistä tms asioita, esim. nuorempien koirien opettamista ihmismäisen objektiivisen ajattelun taidossa, mihin ajattelukurssini https://opisuomalaisuus.blogspot.com/2013/11/suomalainen-ajattelukyky-helppo-kurssi.html , eli pitkälti sama kuin rakenteet hahmottava maisemakatse, on hyvä.

 

22.10.2020   Etenkin viime kesänä, kun asunnossani oli kuuma, Banjo oli harrastunut kreikkalaisista koirista, sillä nekin osaavat filosofiaa. 

Banjo toimittajana

Banjolla on kai jo useamman vuoden ollut tapana aika usein iltaisin raapia jotakin mattoa tai muuta alustaa kuin kissan kanssa yhdessä, kuin naistoimittaja ajatuksella, että ensin kirjoitan näin ja noin ja sitten noita ja sitten loppuhuipennus ja valmis. Se sanoo, että se niin voi lintukautta, siis lintujen avustuksella kirjoittaa lehteen, kun nämä välittävät  sen viestintoimittajan kissalle.

Se on tavannut olla kamalan kiinnostunut toimittajista, kaikista mieluiten tervehtii juuri heidät ja aina huomaa, kun tavallinen kävelyreitti kulkee ohi paikan, jossa on muutaman kerran vuosien mittaan tavannut toimittajan, morjestanut koirien tapaan.

Banjo sanoo, että lintukautta se voi pitää kolumnia Koiramme-lehdessä, mutten nyt sitten tiedä, huijataanko sitä. Mutta nyt sillä on siinä ollut taukoa, kun ensin oli suruaika ja sitten heinäkuun helle ja sitten muuta ja kuukausi sitten pisti ampiainen sitä poskeen ja kun paukama puhkesi, niin siihen jäi ohut iho ja rupi ja tartti olla rapsuttamatta kamalan pitkään. Ja nyt vasta sitten voisi tavallista elämää jatkaa. 

Banjolta

Pyysin Banjoa aloittamaan blogin teon jollakin tavallisella tassunjäljellä, joka on kiva, jollaista löytyymonen elämästä, ja esitystapa kertoisi jo jotakin blogista.
Aloittamisesta tuumin, että jotakin hyvää alkua pari taui muutama ekaa kohtaa, niin siitä on helpompi jatkaa ja myöhemmin saa sitten muodonkin kunnollisen.
Äsken Banjo tuumi:
"Kissa ja koira sopivat yhteen. En tiedä, miksi meillä ei ole kissaa." Tähän taustatiedoksi,e ttä rapussamme asui aiemmin tosi taitava kissaekspertti ja seudun kissat vaikuttavat kilteiltä.
 Ja:
"Mutta en tiedä, miksi me ei maalata. Haluaisin maalata. Maalasin kerran kuvan ja se kuva on aiemmassa blogissa." Banjo kirjoitti myös pari kirjainta ja numeroa sirkustreenin osana, muttei jatkanut siitä eteenpäin. Lainasin tänään kirjastosta maalaamisen oppikirjan ja tulin näyttäneeksi sen Banjollekin.

* * *

10.10.2020   Banjo sanoo, ettei pidä keskustella siitä, millaisia kissat ovat, jollei ole maininnut kissojen väriä (mikä väri ko kissalla on identiteettinä), sillä eriväriset kissat ovat erilaisia. Banjon mukaan koirat ovat paljon enemmän samalla lailla seuraa pitäviä väristä ja rodusta riippumatta.

Me emme hanki kissaa, koska minä en ole kissaihmisiä vaan koiraihmisiä, ovat kaikki tutut aina tuumineet, vaikka muille olisivat suositelleet kissaa.

Syksyn loppupuolta

Nyt onlokakuun puoliväli, ei ehkä kovin hyvä aika aloittaa uutta blogia tai mitä nyt aloittaakaan, mutta toisaalta Banjo on aiemmin tupannut tuottamaan tarinoita ja ajatuksia, eikä malta odottaa. Nyt on puista jo osa lehdistä pudonnut ja syksyn värit muttei vielä ohkaisen oloinen lehvästö. Olen kirjoittanut pitkästi vuodenaikojen elämisen ohjeita, jos joku niitä tarvitsee https://opisuomalaisuus.blogspot.com/2014/02/vuodenkierto-ja-henkinen-hyvinvointi.html . Siinä on mm syksyn räntäsäistä https://asiakkaanavain.blogspot.com/2019/10/lampimana-pysymisesta.html , mutta räntää on täällä Savonlinnassa yleensä vain lyhyen aikaa ja on yleensä aika tyyntä niin, etteo se aika ole niin rankka kuin rannikolla. Pysyvä lumi on Savonlinnaan tullut yleensä marraskuun puolivälissä, eli siihen olisi nyt kuukausi.

Koetin ottaa joitakin kuvia, muttei kamerasta nähnyt, mitä kuvaa. Tässä kuitenkin muutama tyypillisen näköistä:

Tämä blogi on jatkoa blogille koirieni sirkustreenistä

Banjo on kymmenvuotias aprikoosinvärinen keskikokoinen villakoirauros, fiksu ja gentlemanni, kiinnostunut nuorempien koirien opettamisesta. Banjolla oli aiemmin vuotta vanhempi japaninpystykorvauros Vaapukka parinaan, ja kun ne olivat nuoria, niin treenasin niitä sirkukseen tähdäten, mistä aiheesta on aiempi blogini https://lukevatkoirat.blogspot.com/ . Nyt Banjo haluaa oman blogin, jotta saa omannäköisensä. Se on jo aika vanha ja fiksu, tuntuu ymmärtävän paljon ja osaavan ottaa asioita huomioon, mm on kiinnostunut filosofiasta ja lukemisesta, joten kai sen pitää antaa yrittää. Elämä sen kanssa tuntuu poikivan tarinoita ja kiinnostavia näkökulmia, oivalluksia, jotenkin lemmikkieläinmäisiä ja viisaita, joten ehkä tästä saa ihan kivan blogin.


19. elokuuta 2020   Koirieni sirkustreeni oli siis jo kymmenen vuotta sitten: 2010-2011, ja sirkusblogissa on vain lisäksi joitakin huomioita ja tarinoita sieltä täältä vuosien varrelta.