Eläintenkanssa kommunikoimisen oppimisesta

Minulla on elämäni aikana ollut aika monta erilaista eläintäja kommunikaatiotaitoni niiden kanssa ovat vaihdelleet. Tämän villakoirani ja japaninpystykorvani kanssa kommunikaatio on pelannut hyvin siitä lähtien, kun 2010-2011 treenasin niitä sirkukseen, mihin ne itse olivat kovin motivoituneita. Opetustaitoni ovat hyvät: näytän elekielellä ja muuten ne elementit,joista tekeminen koostuu, jotka siitäon ymmärrettävä ja osattava, ja teen samalla itsemalliksi niin, että tekemisen vire on tekemiseen sopiva, esim. katselevainen ja tarkkaan & tunnelmatajuisesti liikkuva lukemisessa. Koiran oma suuri motivaatio, kehut, harjoitustuokion lyhyys ja sulatteluaika vähän niin kuin juhlan tapaan huolehtivat sitten itse oppimisen.
Joskus kommunikaatio koiran kanssa ei pelaa, se silloin pyyhältää ohitse tai kääntää päänsä pois kuin ihmisistä nuori aikuinen, joka sanoo: "En mä viitsi.". Mutta kun koiralle antaa tilaa koirien tavallisesti pitämään elämään ja jos haluaa sen keskusteluun mukaan ilmein kertomaan tarinoitaan.niin se tykkää, kun sille kerrotaan, että oikeudet ja asema eivät mene sen mukaan, onko ihmien  vai eläin, vaan on oltava kyllin vastuuntuntoinen ja kyllin taitava tuosta asioasta päättämään, ja kukin yleensä saa itse päättää oman elämänsä, mutta yhdessä sovittaviin asioihin kuten mitä ruuaksi tänäänvoi vain kukin osallistua ja ne menevät milloin mitenkin, niin kuin kulloinlin sopii ryhmän jäsenille. Mutta tavallisesti sellaiset oikeudet ovat lähinnä itsestäänselvyyksiä: osaan tuon ja huolehdin sen hyvin, kivasti, se on perusjuttu, niin siihen minulla usseinon oikeus ja joskus velvollisuuskin, muttei muuhun siinä. Esim. että voi esittää toiveen, että mitä hakittaisiin ruuaksi, mutta muiden perheenjäsenten toiveet ja tarpeet vaikuttavat myös. Kieli, jolla näitä ymmärtää, on se sama, millä näkee toisen olon, onko hän juuri syönyt liharuokaa vai nälissään,onko hänellä päänsärkyä, onko vösynyt, haluaako ulos, tekisikö se hyvää, yms. Varsinaisesti ajatusten ymmärtämiseen auttaa harrastaa taiteita, etenkinmaalaamista, sillä sen kieli on tunnelmatajun jakuvien niin kuin eläimen kommunikoimat ajtukset usein, sekä tekemsentapojen. Musiikki on myös lähellä eläinten kieltä, ja luonnon ihaileminen, osin iikunta ja elämää koskettavat ikiaikaiset perustekemiset, niiden vire ja motivaatio.